Lähes koko joululoma on ollut  yhtä reissaamista. Heti aluksi vietimme Oivan kanssa pidennetyn viikonlopun Revonlahdella. Tällä kertaa ei tarvinnut mennä koko matkaa junalla, vaan kaverini Turusta poimi meidät Tampereelta kyytiin ja matka jatkui mukavasti autolla. Samaisessa autossa matkusti myös bokseri Rinsku, yksi Oivan parhaista kavereista. Ja voi sitä päätöntä riemua, kun kaverukset kohtasivat ensimmäistä kertaa lähes puoleen vuoteen. Auton takaosassa oli tohina päällä lähes Seinäjoelle asti! :)

Jolun pyhät vietimme sukulaisten luona Köyliössä, missä Oiva pääsi temmeltämään vapaana sydämensä kyllyydestä. Oiva oli innolla mukana järjestelyissä ja varsinkin ruoka-ajan lähestyessä se pysytteli tiiviisti keittiön välittömässä läheisyydessä. Siitä oli lähes kohtuutonta, että muu suku istuu ruokapöydässä kolmatta tuntia ja hänelle on tarjoiltu ruokaa viimeksi aamulla. Jouluherkut eivät kuitenkaan jääneet Oivan osalta kokonaan saamatta, vaan kinkkua ja puuroa päätyi lopulta myös Oiviksen kuppiin. 

Eilen kotiuduttuamme Oiva pääsi ihastuttamaan persoonallaan vielä lisää sukulaisia, jotka tulivat Joulukahville. Huomaa, ettei meillä käy vieraita kovin usein, sillä Oivan tervehtimisrituaalissa olisi hieman hienosäätämistä.. Se malttaa kyllä odottaa, että ihmiset tervehtivät toisiaan ensin, mutta heti kun se saa luvan mennä moikkaamaan vieraita, alkaa järjetön tanssimis-/nuuskimis-/nuolemisesitys, joka loppuu vasta, kun kaikkien vaatteissa on ainakin kaksi desiä kuolaa.