Vietimme  juhannusajan Revonlahdella ja Oiva pääsi jälleen tapaamaan koirakavereitaan, uimaan meressä ja nauttimaan maaseudun rauhasta (ja hyttysistä!). Oiva pääsi myös ponien mukaan vauhdikkaille maastolenkeille ja se sujui yllättävän hyvin. Välillä piti huudella että "joojoo nyt mennään", kun Oiva olisi jäänyt haistelemaan pientareita. Turvallisuussyistä se oli kokoajan ensimmäisenä, ettei tullut potkituksi. Oiva selvästi tykkäsi juosta kunnolla, kun kerrankin ei tarvinnut odotella emäntää! Sillä kesti kuntokin yllättävän hyvin, vaikka laukattiin pitkät pätkät. Vaikka lähdettiinkin vasta iltaviileällä, niin hikihän siellä kaikille tuli. Oiva kävi välillä viilentymässä ojissa ja jotkut olivat vielä niin syviä, että se onnistui kastautumaan lähes kokonaan. Tauolla oli tasapuolisesti eväitä kaikille, poneille porkkanoita ja Oivalle ja ihmisille voileipiä ja vettä.

Perhoskoira Almakin alkaa pikkuhiljaa lämpenemään leikkiehdotuksille, mutta pitää edelleen tarkasti huolta, että Oiva käyttäytyy kunnioittavasti ja siirtyy kauemmas aina kun neidistä siltä tuntuu :)